Opiskelijoiden jalanjäljillä Tallinnassa

Laajasalon opiston opetushenkilökunta teki lokakuussa tutustumisretken Tallinnan yliopistoon kuuluvaan Baltic Film and Media Schooliin (BFM). 

Tallinna Ülikooli Linnak - Tallinn University Campus

Tiesimme, että joitakin opiskelijoita oli tullut opiskelemaan tänne Laajasalon opintovuoden jälkeen.
 

Halusimme tietää tarkemmin, minkälainen oppilaitos on kyseessä, jotta voimme paremmin ohjata opiskelijoita jatko-opintoihin.

Samalla meillä olisi oiva tilaisuus tunnustella yhteistyömahdollisuuksia ja aktioida ajatuksia kansainvälisyyden suuntaan.

Olimme sopineet tapaamisen Pietarin ja Lauran kanssa. Molemmat hakivat pari vuotta sitten Laajasalon opintovuoden jälkeen BFM:ään ja pääsivät opiskelemaan crossmediaa. Pietari oli opiskellut Laajasalossa crossmediaa ja Laura lehtitoimittajalinjalla. Myös viime keväänä Laajasalon elokuvalinjan opinnot päätökseen saanut Erkka oli tullut jatkamaan alan opintoja Tallinnaan ja liittyi seuraamme. 

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Kadri Penjam oli lupautunut vastaanottamaan meidät ja emännöimään vierailuamme. Kadrin johdolla kiersimme koulun tiloja ja samalla hän kertoi sen toiminnasta ja opiskelusta.

BFM:ssä voi opiskella mediaa ja elokuvaa englannin kielellä kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelijoita on 25 eri maasta. Opetusmetodit ovat käytännönläheisiä ja kansainvälisesti tunnustetun kanditutkinnon (Bachelor’s Programme) voi suorittaa kolmessa vuodessa.  

BFM on luonteva jatkokoulutuspaikka Laajasalon opiston opiskelijoille, jotka ovat tottuneet hands on –tyyppiseen käytännönläheiseen opiskeluun.  

Sattumalta meille tuli tilaisuus tavata myös BFM:n rehtori Katrin Saks. Meidän iso joukkomme mahtui kuin mahtuikin rehtorin työhuoneeseen, jonka ikkunaseinistä avautuivat komeat maisemat Tallinnan kattojen ylle.

Keskustelussa löysimme yhteisiä asioita oppilaitosten välillä. 

Meitä hymyilytti rehtorin kuvailemat pohdinnat crossmedia-termin käyttämisestä. Samanlaista keskustelua on käyty meilläkin. Lopulta totesimme, että raivaamme tietä sille, että tulevaisuudessa crossmedia on tunnettu ja vakiintunut termi kuvaamaan jutun toimittamista useille eri medioille (radio, tv, verkko, printti, mobiili). 

 

Rehtori  Saks kertoi, että opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälisyys on erittäin antoisaa ja elämää rikastuttavaa, vaikka siinä on haasteensakin. Kansainvälinen toimintaympäristö tuo mukanaan oppimistehtäviä organisaatiolle. Vahtimestarienkin pitää tulla toimeen englannin kielellä.  

Lisätietoja: BFM
Laajasalon opiston crossmedialinja

Crossmedialinjan vastaava tuottaja Timo (vasemmalla)
vaihtaa kuulumisia Pietarin ja Lauran kanssa.

 

  

Kadri esitteli koulua innostuneesti.

Teksti ja kuvat Riitta Helander

Monikulttuurisuuden asiantuntijat oppilaitoksissa

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista monikulttuurisuuden asiantuntijat oppilaitoksissa? Monikulttuurisuuden opettaja? Joku joka on opiskellut asiaa yliopistossa tai vähintäänkin käynyt kurssit? Kuka on asiantuntija? Voinko kutsua itseäni monikulttuurisuuden asiantuntijaksi, jos olen asunut vuoden muualla kuin Suomessa? No ei kai nyt sentään, vai? 

Entä voisiko monikulttuurisuusosaamista oppilaitoksessa ajatella kokonaisuutena, johon jokainen voi tuoda jotakin omasta näkökulmastaan?

Kerron tässä esimerkin Laajasalon opistosta.

Monikulttuurisuus kuuluu Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon (kaito) opetussuunnitelmaan. Jakson sisältöjä ovat mm. kulttuuritietoisuus ja perhe kulttuurin siirtäjänä sekä suvaitsevaisuus ja syrjintä. 

Jakson toteuttamisessa hyödynnettiin oppilaitoksessa olevien opiskelijoiden kulttuuritietämystä tekemällä yhteistyötä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Kaito-opiskelijat olivat jo opiskelleet teoriaa monikulttuurisuudesta, kun järjestettiin ensimmäinen yhteinen sessio Suoma-opiskelijoiden (suomea maahanmuuttajille) kanssa. 

Ensimmäisellä yhteisellä kerralla opiskelijat tutustuivat toisiinsa ohjatusti pienryhmissä. Suoma-opiskelijat pääsivät käyttämään suomen kieltä. Kolme viikkoa suomea opiskelleet suomat olivat juuri opetelleet esittäytymään ja tekemään kysymyksiä. Tehtävällä pohjustettiin seuraavaa sessiota.

Toisessa sessiossa kaito-opiskelijat haastattelivat suoma-opiskelijoita heidän perhekäsityksistään ja koulunkäynnin kokemuksistaan lähtökulttuurissa. Kaitojen monikulttuurisuusosaaminen karttui ja suomat pääsivät käyttämään suomen kieltä autenttisessa tilanteessa sekä toimimaan oman kulttuurin asiantuntijoina. Samaan tehtävään yhdistettiin eri oppimistavoitteet ja tehtävä toteutettiin inhimillisen kohtaamisen tasolla. 

Väitän, että tässä hyödynnettiin oppilaitoksessa olevaa monikulttuurisuusosaamista tavalla, joka hyödytti kaikkia osallisia monella tavalla. 

Mitä mieltä sinä olet?

Kuvat ovat tilanteesta, jossa kaito-opiskelijat haastattelivat suoma-opiskelijoita opiston ravintolasalissa kahvikupposten äärellä.

Teksti ja kuvat: Riitta Helander

Vaikutelmia IDO-koulutuksesta

Perjantaina, 29.8.2014 Osaava Global projektin toimijat (SKY-Opisto, Seurakuntaopisto, HDO, Laajasalon opisto, Perho ja Keskuspuiston ammattiopisto) kokoontuivat HDO:n tiloissa pohtimaan kansainvälisyys- ja monikulttuurisuushaasteita IDO-koulutuksen puitteissa. Emme oikein tienneet, mitä odottaa, mutta aamupäivän anti oli hyvä ja monipuolinen. Eteemme asetettiin kaksi ongelmaa: mitä on tämä globaali osaaminen, josta puhumme ja jota haluamme kehittää, sekä mitä merkitsee kansainvälinen opintotarjotin ammatillisessa koulutuksessa, mitä se on nyt, ja mitä sen pitäisi olla. Koulutuksen vetäjänä toimi ansiokas pitkän linjan valmentaja Tarja Ahlgren.
 
 

IDO-koulutuksessa (International Development Officer) analysoimme ongelmakenttää pienryhmissä PBL (Problem Based Learning) -menetelmän avulla. Lyhyesti sanottuna PBL-työskentely on tarkasti organisoitua ja johdettua pienryhmätoimintaa. Yllättävän lyhyessä ajassa saimme aikaan kummassakin ryhmässä selkeän oppimistavoitteen etätyöskentelyä varten. Ykkösryhmässä tulimme siihen tulokseen, että ennen kun voimme ryhtyä kehittämään osaamista, meidän on kartoitettava jo olemassa olevat taidot. Kakkosryhmässä mietittiin, miten luoda pohja tai malli kv-opintotarjottimelle ja keskusteltiin esimerkeistä, joista oppilaitokset voi itselleen räätälöiden poimia sopivat.

Meillä oli myös mahdollisuus saada palautetta toiminnastamme ryhmässä tarkkailijan roolissa toimineelta jäseneltä. Tämä oli harvinaista herkkua!

Jatkamme keskusteluja verkossa omissa pienryhmissä. Koulutuksesta jäi hyvä ja odottava fiilis. Seuraava koulutuspäivä on 3.10.2014.

Keskuspuiston, SKYO:n ja Perhon edustajat työn touhussa.

Verkostotapaaminen 21.5.2014

21.5.2014 kokoonnuimme OSAAVAglobal –hankkeen yhteiseen verkostotapaamiseen Helsingin Diakoniaopiston auditorioon. Tarkoituksena oli jakaa osaamistamme ja kokemuksiamme kansainvälisyydessä näin projektin alussa. Läsnä olivat sekä projektiryhmän että ohjausryhmän jäsenet. Kaikki oppilaitokset olivat valmistelleet esitykset hyväksi todetuista käytännöistä, kansainvälisistä verkostoista ja muusta hankkeelle relevantista osaamisesta. Jokaisen esityksen jälkeen oli mahdollisuus kysellä ja keskustella.

Oli mielenkiintoista tutustua kumppanien kansainväliseen osaamiseen tarkemmin. Toiset olivat pitkällä toisaalla, toiset toisaalla. Kaikilta tuntui löytyvän jotain osaamista, mistä muut voivat ottaa mallia. Oli helppoa nähdä asioita, missä oma oppilaitos voisi kehittää osaamistaan ja myös missä osaamisessa meillä on annettavaa muille. Vertaisoppimista parhaimmillaan!

Toisaalta sekin tuli huomattua, että kaikilla hankkeen oppilaitoksilla on suuri tarve projektille ja henkilöstön globaalin osaamisen päivittämiselle ja kehittämiselle sekä sen juurruttamiselle henkilöstön kehittämissuunnitelmiin.

Verkostotapaaminen osoittautui mukavaksi ja erittäin hyödylliseksi tavaksi oppia ja tutustua hankkeen alussa kaikkien kumppanien toimintaan.

Tästä on hyvä jatkaa!